"Luonnetestin tarkoitus on arvioida ja kirjata koiran käyttäytyminen tilanteissa, joissa sen hermosto joutuu rasitetuksi. Testitulosta voidaan hyödyntää koiran luonnekuvan määrittämiseen ja koulutuskelpoisuuden arviointiin. Testitulos antaa myös viitteitä koiran jalostuskelpoisuudesta rotujärjestöille ja kasvattajílle." (Suomen Kennelliitto ry)
Jotkut koirat stressaantuvat luonnetestin simuloiduista tilanteista niin, etteivät ne palaudu niistä lainkaan koko testin aikana. Näissä tapauksissa testi joudutaan keskeyttämään koiran hyvinvoinnin vuoksi. Testitulos voi olla myös hylätty, eli koira on saavuttanut alle 75p. tai pelännyt laukauksia. Riesan kohdalla tuomarit totesivat loppuarviossa: "Elämästä voi selvitä monella keinolla; leikkiminen on tietysti yksi niistä." Bulliherrallamme ei ole varmasti koskaan ollut niin hauskaa kuin luonnetestissä; se viipotti tehtävästä toiseen ja nautti täysin rinnoin niin, että jouduin lopulta raahaamaan sen nahkoineen kentältä pois.
Luonnetestin loppupistemäärä muodostuu eri osa-alueista, joita tarkkaillaan testin aikana. Toisin kuin usein luullaan, korkeimmat pisteet saanut koira ei välttämättä ole ominaisuuksiltaan "paras" koira (varsinkaan kotikoiraksi, korkean tason kilpailevaksi palveluskoiraksi ehkä). Tärkeää on katsoa eri osa-alueiden pistemääriä ja verrata niitä keskenään.
Riesan osa-alueiden pisteet:
- Toimintakyky +1 (kohtuullinen)
- Terävyys +1 (pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
- Puolustushalu +1 (pieni)
- Taisteluhalu +2 (kohtuullinen)
- Hermorakenne +1 (hieman rauhaton)
- Temperantti +1 (erittäin vilkas)
- Kovuus +3 (kohtuullisen kova)
- Luoksepäästävyys +3 (hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)
- Laukauspelottomuus +++ (laukausvarma)
Ensimmäisenä luonnetestituomarit kyselivät Riesasta yleistä tietoa; sen iän, harrastukset, taustan, koti-olot jne. Sen jälkeen katsottiin sen luoksepäästävyyttä kutsumalla koira tervehtimään tuomareita. Riesa oli valmiina loikkaamaan tuomareiden syliin jo heti kentälle käveltyään, joten tämä osuus ei tuottanut sille suurempia vaikeuksia.. Tuomari otti myös ison kepin ja leikitti koiraa sen kanssa testatakseen taistelutahtoa ja saalistusviettiä. Riesa roikkui kepissä mielellään ja alkoi innokkaan järsimisen sen itselleen napattuaan. Riesan taistelutahto arvioitiin kohtuulliseksi (josta olen itse eri mieltä; Riesa osoitti ääretöntä taistelutahtoa koko testin ajan, mutta tuomari perusteli kohtuullisuuden sillä, ettei koira tuonut keppiä tuomarille takaisin sen voitettuaan, vaan jäi järsimään sitä.. kuten sille on opetettu nimenomaan kepillä leikittäessä..).
Seuraava haaste oli narun perässä kentän toiselta laidalta vedettävä, rämisevä "kelkka". Kelkkaan oli kyhätty ihmistä muistuttava rakennelma ja sitä vedettiin nykivin liikkein lähemmäs. Riesa innostui narua vetävästä tuomarista niin, että alkoi vetämään narua kilpaa ja huomasi kelkan vasta kun se oli jo ihan vieressä. Silloin sille piti vähän päristä ja puhista.
Puolustushalua Riesasta ei juurikaan saatu esille. Sen maailmassa ihminen ei edusta minkäänlaista uhkaa, eikä se koe tarvetta puolustautua. Tämä on oikeastaan vain hyvä asia, sillä pelastuskoirana ja ihan vain arkielämässäkin on voitava luottaa siihen, ettei Riesa koe oloaan uhatuksi ja tee omia ratkaisujaan vastaantulijoiden suhteen. Todennäköisesti jo pelkkä Riesan ulkonäkö riittää karkoittamaan mahdolliset uhkaajat, vaikka koira itse heiluttaisikin häntäänsä naama virneessä.
Riesaa uhattiin sekä omistajan läsnä ollessa, että yksinään seinään kiinni sidottuna. Kummallakin kerralla Riesa olisi vain halunnut kutsua "uhkaajan" leikkimään kanssaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti