Lähdimme näyttelyyn Riesan ja Kuulan kanssa kasvattaja-Pian kyydillä, joten ajelin ensin Lappeenrantaan, josta jatkoimme porukalla kohti Jyväskylää. Lähtö oli niinkin mukavaan aikaan kuin neljältä aamuyöstä.. Mukana meillä oli yhteensä seitsemän koiraa: omieni lisäksi Riesan emä Pipsa, Kuulan veljet Rollo & Thor sekä samalla kyydillä tulleen Oonan kaksi amstaffia. Pakuun koirat pinottiin häkkeihin ja bokseihin ja kaikki tavaratkin saatiin survottua kyytiin.
Jyväskylässä oli melkoinen myräkkä; talvimyrsky Eino oli juuri iskemässä kaupunkiin. Tuuli vei melkein bullitkin mukanaan matkalla parkkipaikalta paviljonkiin, saati sitten kaikki mäyräkoirat ja chihuahuat.. Meillä oli Riesalle ja Kuulalle mukana vain yksi pienehkö häkki, mutta hyvin kaverukset sinne sujahtivat. Suurimman osan ajasta tosin kuljetin jompaa kumpaa remmissä mukana kiertelemässä hallissa ja ihmettelemässä koirien ja ihmisten suurta määrää.
Riesa osallistui nyt ensimmäistä kertaa näyttelyyn kastroinnin jälkeen (yksi syy Riesan kastrointiin olivat eturauhasvaivat, minkä vuoksi sille kirjoitettiin eläinlääkärintodistus näyttelyitä varten) ja sillä oli hyvin mukavaa sekä kehässä että sen ulkopuolella. Riesa esiintyi täydellä sydämellään ja sai jopa arvosteluun maininnan "iloinen luonne", mikä on sen aikaisempiin näyttelykäynteihin ja siellä viihtymiseen verrattuna loistava parannus. Aiemminhan koiraa sai vetää perässään kehässä, eikä sitä olisi voinut kiinnostaa yhtään vähempää poseeraaminen tai ympyrää juokseminen. Nyt sen kanssa sai jopa juosta (mikä oli polvivammaiselle esittäjälle kohtalaisen hankalaa) ja sen raviaskel oli pitkä ja vetävä. Arvosanana olikin erinomainen ja tuloksena SA sekä valioluokan toinen sija Fenris-veljen jälkeen. Paras uros-kehässä Riesa sijoittui toiseksi ja sai vara-CACIBin (joka siirtyy CACIBiksi Fenriksen ollessa jo kansainvälinen valio).
Pia esitti Kuulan junnukehässä ja raitapylly esiintyi kuin vanha tekijä. Kuula on niin hyvin rakentunut, että se seisoo asettelematta luonnostaan oikein ja sen ravi on pitkää ja tasaista. Kuula sai myös erinomaisen sekä SA:n ja sijoittui junnuluokan ensimmäiseksi neljästä koirasta. Paras narttu-kehässä juoksin sen kanssa itse ja sijoituimme kolmansiksi kahden valion jälkeen - joten Kuula sai toisen sertinsä! Rodun paras oli lopulta Riesan veli Fenris ja VSP oli Riesan emä Pipsa. Kasvattajaryhmämme (Fenris, Riesa, Rollo ja Pipsa) oli myös rodun paras.
Jäimme vielä Fenriksen kanssa ryhmiin (ei sijoitusta) ja pakkailimme sitten kimpsut ja kampsut autoon ja lähdimme ajelemaan kohti kotia. Olimme lopulta yhdentoista jälkeen Kotkassa ja koko jengi oli kohtalaisen väsynyt. Mutta tyytyväinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti