Raportti: Edinburgh Zoo

Penguin Rock - pingviinialtaassa kaikki pingviinit paistattelivat päivän viimeisissä auringonsäteissä

Rakastan eläintarhoja.
Siis jos ne ovat hyvin hoidettuja, eläimet hyvinvoivia ja niiden luonnolliset tarpeet on pyritty tyydyttämään mahdollisimman tarkasti. Olen käynyt muutamassa eläintarhassa ympäri maailmaa, ja tähän mennessä niistä parhaaksi nousi Edinburghin eläintarha. Eläimet olivat hyvässä kunnossa, aitaukset laajoja, siistejä ja aktivoivia ja yleisö oli otettu hyvin huomioon; kaikki eläimet olivat hyvin nähtävissä, opasteet olivat selkeät ja palveluita runsaasti. Kaiken kukkuraksi olimme liikkeellä hyvänä päivänä: sää oli hieno, mutta yleisöä oli melko vähän, joten kaikkia elikoita pääsi ihailemaan hyvin.

Harmillisen huonosti sai kuvia puhelimen kakalla kameralla, mutta kai näistä jotain selvää saa. Eläintarhan omilla sivuilla lisää tietoa ja kuvia, jos kiinnostaa.

 

 

 

 

Poseerausta mangusti-aitauksella

Kääpiövirtahepo! Hieno otus, vaikka näyttääkin tässä kuvassa kelluvalta koirankakalta.. Eipä se oikeastaan muuta tehnyt kun kellui altaassa, mutta hieno se oli silti!

 

 

Sun Bear

Simpansseille oli varattu kokonainen talo monine ulkoaitauksineen, kiipeilyhalleineen ja makuutiloineen. En ole aikaisemmin simpansseja livenä nähnytkään, ne olivat yllättävän suuria. Ketterästi kokoonsa nähden ne hyppivät puusta toiseen ja laskeutuivat köysiä pitkin.

 

Tapiiritkin yllättivät koollaan: ne olivat miltei parimetrisiä nokan kärjestä hännänpäähän. Tapiireilla oli selkeästi päikkäriaika menossa, eivätkä ne liikahtaneetkaan. Silti ne olivat yksi lempparieläimistäni, niillä on vain niin hieno naama.

Ehdottomasti koko visiitin hienoin otus: sarvikuono. Näimme eläintarhan esitteestä, että paikalla on sarvikuonoja, mutta oletimme niidenkin olevan jotain kääpiöversioita. Yllätys oli valtava, kun sarvikuonot olivatkin täysikokoisia ja siis VALTAVIA. Toinen lillui pitkin pituuttaan uima-altaassa ja kaveri yritti tyrkkiä sitä ylös touhuamaan jotain.

Saatuaan kaverin liikkeelle, sarvikuono alkoi repiä makuutilan oviaukon muovisuikaleita ja viihdytti näin itseään ja yleisöä pitkän aikaa.

Sarvikuonon nahka oli uskomaton; kuin panssaria! Muutenkin otus näytti siltä, että se oli repäisty suoraan liitukaudelta..

Pingviinejä oli paljon ja monensorttisia. Ne pitivät melko kovaa ääntä huudellessaan toisilleen.

Uusi bestikseni, Mr. Mandrilli.

Puiston vetonaula on pandapariskunta, jota katsomaan päästäkseen täytyy varata etukäteen aika. Pandat olivat pienempiä kuin luulin, eivätkä lainkaan sen hypetyksen veroisia, joka niihin täällä liittyi. Ihan pehmoisen oloisia palleroita kuitenkin. 

Yksi komeimpia otuksia oli jättiläismuurahaiskarhu, josta en onnistunut ottamaan kuvaa. Se oli niin järjettömän näköinen olento, että se oli jo hieno.