Kesän alun kuulumiset

Kesäkuu toi tullessaan suuria muutoksia koko laumamme elämään. Sain opiskeluni päätökseen ja valmistuin ensihoitajaksi toukokuun lopussa. Minulle tarjoutui loistava työtilaisuus Kanta-Hämeen Pelastuslaitokselta ja joutumatta juurikaan harkitsemaan otin työpaikan vastaan. Tämähän tiesi luonnollisesti sitä, että pakkasimme kimpsut ja kampsut ja muutimme vanhoille kotinurkillemme Hämeenlinnaan. Riesahan on ensimmäisen elinvuotensa asunut Hämeenlinnassa, mutta Kuula liittyi porukkaamme vasta Kotkan aikoina ja joutuu näin ollen totuttelemaan uuteen kotikaupunkiin. Uusi kotimme on rivitalossa rauhallisella, vasta rakennetulla asuinalueella metsän ja peltojen ympäröimänä. Asuntoomme kuuluu pieni piha ja terassi, mutta kunnon aitojen puutteessa koirat joutuvat ulkoilemaan kytkettynä pihallakin. Hyvin otukset ovat uuteen kotiin sopeutuneet ja tehneet tuttavuutta uusiin kavereihin (joita naapurustossamme kyllä riittää!). Näissä kuvissa vielä Kuula vanhojen kamujensa Mersun ja Pikin kanssa Kotkan maastoissa.

Blogin päivitys on jäänyt kaikessa muuttohässäkässä (ja internet-yhteyden saamisessakin kesti operaattorilla taas luvattoman pitkään..) mutta yritän tässä koostaa loppukevään ja alkukesän tapahtumat ajan tasalle.

Toukokuussa agilitymuhkumme Kuula osallistui Vappu Alatalon hyppytekniikkakurssille. Ensin perehdyimme hyppytekniikkaan ja hypyn eri vaiheisiin teoriassa. Sen jälkeen viikonloppuun oli varattu kaikille koirille useampi oma hyppytreenihetki, jossa niiden suoritusta arvioitiin teorian pohjalta. Alkuun Kuulan tekniikka vaikutti kovin puutteelliselta, sillä esteiden ollessa liian helppoja koira jätti ponnistamisen kokonaan etuosansa varaan. Hypynhän tulisi alkaa painonsiirrolla takaosalle ja jatkua pyöreästi selän läpi, jonka jälkeen etuosan tehtävänä on vaimentaa alastulo. Kun Kuulalle laitettiin perustekniikkasarjaan vähän haastetta leventämällä esteitä, se alkoi tehdä oikeaoppisia painonsiirtoja ja selvisi tehtävistä kiitettävästi. Medi-kokoiset 45-50cm esteet se suoritti tasapainoisella ja riittävällä tekniikalla. Harmittelimmekin taas yhdessä kouluttajan kanssa Kuulan kokoa suhteessa sen rakenteeseen; maksi-esteitä se ei pysty suorittamaan turvallisesti. Kuula sai myös kehuja asenteestaan ja kiltistä luonteestaan. Neiti käyttäytyikin moitteettomasti koko viikonlopun! Videolla näyte korkeuden arviointi -hyppysarjasta.

Kesäkuun puolivälissä molemmat munapäät pääsivät pitkästä aikaa näyttelykehiin. Bullterriereiden epävirallinen erikoisnäyttely järjestettiin Hauholla 13.-14.6. Sateinen ilma vähän lannisti näyttelytunnelmaa, mutta koirien hyvä esiintyminen lämmitti mieltä. Riesa oli vanhempien valiourosten (4-7v) luokan neljäs oikein hyvällä arvostelulla. Kuulan kehävuoron aikana sade yltyi ja epäilin, etten saa hienohelmaa lainkaan liikkeelle. Yllättävää kyllä, Kuula oli suorastaan villi. Se oli koko ajan lentoon lähdössä, enkä voinut juoksuttaa sitä kovin reippaasti räjähtämisen pelossa. Neiti Kuula kaksi-vee on myös oppinut, kuinka mennä käskystä maahan ja se esitti tätä uutta temppuaan koko arvostelun ajan. Seisoi se paikallaan ehkä kolme sekuntia koko aikana.. Valionarttujen luokasta ei irronnut sijoitusta, sillä tuomari kaipasi Kuulaan lisää voimaa ja massaa. Muuten arvostelu oli oikein positiivinen.

Riesan kanssa sadetta pitämässä erkkarissa

Kesäkuun lopussa Kuula pääsi kasvattajan matkassa näyttelyreissulle Pietariin. Tuliaisina oli mukavasti Venäjän muotovalion arvo sijoituksella PN2, SERT, vara-CACIB. Toivottua kolmatta kv-sertiä ei siis herunut, mutta uusi yritys on luvassa Ruotsissa Tvååkerissa parin viikon päästä. Riesankin kanssa lähdemme reissuun 18.-20.7. Ruotsin Köpingiin kv-näyttelyyn kokeilemaan onneamme. Matkakumppaniksi lähtee Kuulan sisko Rudy omistajineen.

Muiden harrastusten kanssa olemme olleet toistaiseksi tauolla. Tutkiskelemme rauhassa Hämeenlinnan seudun koiraseurojen tarjontaa ja mietiskelemme, mitä jatkossa haluamme puuhata. Riesalla tosin jatkuu harrastustoiminta taas heinäkuussa saatuamme paikan rallytokon avo-tasoisesta ryhmästä Janakkalan koirakerhossa. On mukavaa päästä kokeilemaan rallailua ihan ohjatuissa treeneissä; tähän mennessä olemme harjoitelleet vain itsenäisesti. Yritän saada loppukesästä Riesalle paikan rallytoko-kokeisiin ja lähdemme metsästämään viimeistä alokasluokan tulosta voidaksemme siirtyä seuraavaan luokkaan. Olen myös aloittelemassa agilityn treenaamista uuden kumppanin kanssa. Saan käyttööni serkkuni käyttölinjaisen labbisnartun Tyynen ja lähdemme tavoittelemaan kisauraa lajin parissa. Kuulan treenaaminen hoituu siinä sivussa, ja varmasti huvittelemme välillä joissain epävirallisissa kisoissakin.