keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Vierailijoita

Maisemia junan ikkunasta kuvattuna. Ajelimme junalla lähes koko Britannian halki, ja maisemat muuttuivat Skotlannin nummista Englannin tasaisiin laitumiin matkan aikana.
Pojat Lontoossa
Jere ja kaverinsa Otto tulivat muutaman päivän vierailulle luoksemme Skotlantiin. He lensivät Helsingistä Lontooseen, jonne putputtelimme Aten kanssa junalla. Lontoossa vietimme yhden yön pienimmässä näkemässäni hotellissa ja kiertelimme ihmettelemässä kaikki perinteiset nähtävyydet. Itsehän olin juuri kätevästi hankkinut räkätaudin ennen reissua ja Big Benit, British Museumit sun muut menivät ohi  aikamoisessa sumussa..

Buckingham Palacen portti


Palacella oli juuri alkamassa vahdinvaihto ja väkeä oli kuin pipoa..




Puistosta löytyi ankkoja..

..ja joutsenia!
Ajelimme torstaina porukalla junalla taas takaisin Glasgow'hun (6h matka..) ja painuimme kämpille nukkumaan. Seuraavat päivät menivätkin "kotikaupunkimme" paikkoja katsellessa, kauppoja kierrellessä ja Suomen lätkäpelejä jännittäessä. Kiipesimme yhtenä kauniina iltapäivänä Necropoliksen korkeimmalle kukkulalle ihmettelemään vanhoja hautamuistomerkkejä. Paikka on aivan kuin elokuvista!
Scotland's Museum of Transportation and Travel oli myös komea paikka. Melko uusi liikennemuseo valittiin viime vuoden Euroopan parhaaksi museoksi!

University of Glasgow'n student unionin baarissa katsomassa Suomi-Ruotsi-välierää
Glasgow Necropolis- suuri, vanha hautausmaa aivan sairaalamme takana

Necropolikselta kuvattuna: vasemmalla katedraali, oikeanpuoleiset rakennukset Glasgow Royal Infirmaryä
Transportation Museumissa oli hienot heppakärryt!
Transportation Museumin tarjontaa: vanhoja polkupyöriä, autoja ja muita kulkupelejä

Sunnuntaina hyppäsimme taas junaan ja matkasimme Edinburghiin. Jeren toiveena oli nähdä "joku linna" ja lähin (ja samalla paras) linna löytyy tietysti pääkaupungista Edinburghista. Linnan pääsyliput olivat melko kalliit, mutta paikka oli kyllä täysin hintansa väärti. Korkealle kukkulalle rakennetusta linnoituksesta on huikeat maisemat alla levittäytyvään kaupunkiin ja sisätiloista löytyy jos jonkinmoista näyttelyä vanhoista sodankäyntivälineistä Skotlannin kruununjalokiviin.

Linnan pääportti

Maisemia alas Edinburghin kaupunkiin




Dog Cemetery: linnaa vartioivien kaartien vartiokoirat ja aatelisten lemmikit haudattiin tälle pienelle hautausmaalle, jonne edelleen tuodaan tuoreita kukkia.


Maanantaina pojat lensivät takaisin Suomeen ja Jere haki elikotkin hoitopaikoistaan takaisin kotiin. Kuula oli mummolassa ollessaan aloittanut juoksut, ja olen hyvin tyytyväinen asemapaikkaani täällä meren takana, niin ei tarvitse osallistua siihen pöksyrumbaan..

lauantai 15. helmikuuta 2014

Riesa neljä vuotta!

(c) Jaana Lönnberg

Maailman mahtavin munapää, rakas Riepanterimme täyttää tänään neljä vuotta. Onnittelut sinne koti-Suomeen! Tällä hetkellä molemmat piskit ovat hoidossa mummoloissa ja saavat varmasti kaiken hemmottelun, jota vain ikinä osaavat toivoa..

torstai 13. helmikuuta 2014

My Day

Pääsette päivän ajaksi seuraamaan Glasgow'n perusarkea. Kuvat on tosi laaduttomia..

10.30
Herätyskello soi. Olen menossa yöksi töihin, joten täytyy saada vähän nukuttua tunteja alle. Heräilin, puin ja nousin pikkuhiljaa ylös. Katselin vähän aikaa naisten half pipe-karsintaa läppärin ruudulta, yllättävän moni tuntui epäonnistuvan (kouru taisi olla aika huonossa kunnossa).


Aamupala: mysliä ja maitoa
12.10
Salille BodyPump-tunnille. Biisejä oli vähän miksattu, ainakin hartiatreeni tuntui kohtalaisen tehokkaalta, huh!


Kävin salilla suihkussa ja suuntasin sitten sateisen kaupungin läpi Central-juna-asemalle ostamaan junalippuja ensi viikon Lontoon reissua varten. Ostin samalla itselleni lipun Birminghamiin maaliskuussa, lähden kuin lähdenkin Cruftsiin katselemaan vähän suuremman luokan koiranäyttelyä!



15.00
Kotimatkalla poikkesin ruokakaupassa, hakemassa yöksi eväät ja vähän perustarpeita kotiinkin (juustoa, leipää maitoa..). Kävin myös koulun ruokalassa lounaalla.

Koulun gourmet-annos: fish & chips! Ruokaa ei lounasajan ulkopuolella ole kovin montaa vaihtoehtoa tarjolla ja nekin annostellaan valmiiksi lautasille - ja annokset ovat aika valtavia! Ei puhettakaan salaatista tai muista kasviksista, ranskalais-pizza-linjalla mennään.. Onneksi vege-vaihtoehdoista löytyy usein jotain terveellisempääkin sapuskaa.

Kotona pelailin Jeren kanssa Wowia ja juteltiin samalla Skypen välityksellä. On paljon kivempi puuhata samalla yhdessä jotain (kuten hakata murlokkeja tai metsästää villisikoja), kuin istua vaan koneen ääressä ja puhua. Samalla tulee vaihdettua koirien kuulumiset - ja olen jopa jutellut Kuulan kanssa pari kertaa (se villiintyy ääneni kuullessan ja yrittää nuolla mikrofonia)!


Netflix on ollut aika kovalla kulutuksella reissun aikana; nytkin katselin pari jaksoa Sons Of Anarchya ja Futuramaa (brittien Netflixissä on vähän laajempi tarjontakin).

Iltapala; pasteijoita ja kaakaota


19.15
Lähdin kävelemään kohti sairaalaa. Matkalla taas vaihteeksi satoi.


Olimme tänä yönä ohjaajani Lisan kanssa resus-puolella, johon tuodaan kaikki ambulanssien ennakkoilmoituksella tulevat, kiireellisimmät tapaukset. Koska meillä ei alkuyöstä ollut lainkaan potilaita, auttelimme varsinaisen ensiavun puolella täyttelemällä hyllyjä ja kärryjä, ottamalla EKG:itä ja tekemällä pissatestejä.


Ruokatauko! Kahvia, kanafileitä ja salaattia. Lisukkeena hyvä kirja :)
Saimme ensimmäisen varsinaisen potilaamme kahden aikaan yöllä. Vanhempi, hoivakodissa asuva rouva oli valitellut hengenahdistusta ja ambulanssimiehistö mittasikin häneltä alle 80% saturaatiot. Rouvalla oli myös vaikeuksia pysyä hereillä ja hän oli takykardinen. Sairaushistoria oli melko kattava; kaikki COPD:stä diabetekseen ja aiempiin sydäninfarkteihin. Annoimme hänelle lisähappea ja teimme perusmittauksia, verikokeita, thorax-röntgenin jne. EKG:ssä ei näkynyt akuutteja muutoksia, mutta keuhkoista löytyi tulehduspesäke. Rouva siirtyi yläkerran vuodeosastolle myöhemmin aamulla.


Välipalaksi hedelmäsalaattia
7.30
Yö sujui hyvin rauhallisissa merkeissä. Potilaita ei resus-puolelle meidän hoidettavaksemme muita tullut, joten suurin osa yöstä kului varsinaisen ensiavun puolella autellen.
Kävelin aamulla reippaassa rankkasateessa kotiin ja kävin nopsaan suihkussa (esihuuhtelu tulikin kätevästi jo kotimatkalla..). Sen jälkeen olikin urheilujuhlan aika; Suomen Leijonien ensimmäinen peli alkoi UK:n aikaa klo 8. Sitä tiirailtiin taas läppärin ruudulta (sain Ylen lähetykset näkymään läppärillä pienen hakkeroinnin jälkeen, kiitos siitä kuuluu Jeren veljelle Juhalle), jonka jälkeen oli aika käydä "yö"puulle.



Sellainen perus-keskiviikko täällä.

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Kuupan Viron turnee


Kuva viime kesältä, (c) Jaana Lönnberg
Kuula pyörähti Tallinnassa kasvattajan reissukaverina viikonlopun verran. Lauantain terriereiden erikoisnäyttelyssä Kuula palkittiin parhaana narttuna ja se saavutti rotukehässä VSP-tilan. Mukaan lähti myös ensimmäinen Viron serti.
Sunnuntain kansainvälisessä näyttelyssä raitalapsemme joutui taipumaan paras narttu-kehässä kakkospaikalle, mutta voittajan ollessa vasta juniori-ikäinen, Kuulalle ojennettiin sekä aikuisten serti että ensimmäinen CACIB. Näitä reissusta lähdettiin hakemaankin; sertejä ja CACIBia, joten täysin putkeen meni!
Kuula oli kuulemma erittäin helppo ja mukava matkakaveri, mitään ongelmia ei reissun aikana syntynyt. Varmasti lähtevät matkaan toistekin!

lauantai 8. helmikuuta 2014

Raportti: Edinburgh Zoo


Penguin Rock - pingviinialtaassa kaikki pingviinit paistattelivat päivän viimeisissä auringonsäteissä
Rakastan eläintarhoja.
Siis jos ne ovat hyvin hoidettuja, eläimet hyvinvoivia ja niiden luonnolliset tarpeet on pyritty tyydyttämään mahdollisimman tarkasti. Olen käynyt muutamassa eläintarhassa ympäri maailmaa, ja tähän mennessä niistä parhaaksi nousi Edinburghin eläintarha. Eläimet olivat hyvässä kunnossa, aitaukset laajoja, siistejä ja aktivoivia ja yleisö oli otettu hyvin huomioon; kaikki eläimet olivat hyvin nähtävissä, opasteet olivat selkeät ja palveluita runsaasti. Kaiken kukkuraksi olimme liikkeellä hyvänä päivänä: sää oli hieno, mutta yleisöä oli melko vähän, joten kaikkia elikoita pääsi ihailemaan hyvin.

Harmillisen huonosti sai kuvia puhelimen kakalla kameralla, mutta kai näistä jotain selvää saa. Eläintarhan omilla sivuilla lisää tietoa ja kuvia, jos kiinnostaa.

    
Poseerausta mangusti-aitauksella
Kääpiövirtahepo! Hieno otus, vaikka näyttääkin tässä kuvassa kelluvalta koirankakalta.. Eipä se oikeastaan muuta tehnyt kun kellui altaassa, mutta hieno se oli silti!

  
Sun Bear
Simpansseille oli varattu kokonainen talo monine ulkoaitauksineen, kiipeilyhalleineen ja makuutiloineen. En ole aikaisemmin simpansseja livenä nähnytkään, ne olivat yllättävän suuria. Ketterästi kokoonsa nähden ne hyppivät puusta toiseen ja laskeutuivat köysiä pitkin.


Tapiiritkin yllättivät koollaan: ne olivat miltei parimetrisiä nokan kärjestä hännänpäähän. Tapiireilla oli selkeästi päikkäriaika menossa, eivätkä ne liikahtaneetkaan. Silti ne olivat yksi lempparieläimistäni, niillä on vain niin hieno naama.

Ehdottomasti koko visiitin hienoin otus: sarvikuono. Näimme eläintarhan esitteestä, että paikalla on sarvikuonoja, mutta oletimme niidenkin olevan jotain kääpiöversioita. Yllätys oli valtava, kun sarvikuonot olivatkin täysikokoisia ja siis VALTAVIA. Toinen lillui pitkin pituuttaan uima-altaassa ja kaveri yritti tyrkkiä sitä ylös touhuamaan jotain.

Saatuaan kaverin liikkeelle, sarvikuono alkoi repiä makuutilan oviaukon muovisuikaleita ja viihdytti näin itseään ja yleisöä pitkän aikaa.

Sarvikuonon nahka oli uskomaton; kuin panssaria! Muutenkin otus näytti siltä, että se oli repäisty suoraan liitukaudelta..
Pingviinejä oli paljon ja monensorttisia. Ne pitivät melko kovaa ääntä huudellessaan toisilleen.

Uusi bestikseni, Mr. Mandrilli.

Puiston vetonaula on pandapariskunta, jota katsomaan päästäkseen täytyy varata etukäteen aika. Pandat olivat pienempiä kuin luulin, eivätkä lainkaan sen hypetyksen veroisia, joka niihin täällä liittyi. Ihan pehmoisen oloisia palleroita kuitenkin. 
Yksi komeimpia otuksia oli jättiläismuurahaiskarhu, josta en onnistunut ottamaan kuvaa. Se oli niin järjettömän näköinen olento, että se oli jo hieno.